Innovaatiomme

Teollisuuden kehitys ei pysähdy koskaan, emmekä pysähdy mekään. Sandvik Coromant on vuosien varrella vienyt toimialaa eteenpäin uusilla tuotteilla, ratkaisuilla ja menetelmillä, jotka ovat tehostaneet prosesseja ja muuttaneet koko ajatusmaailmaa. Innovaatiot – niin isot kuin pienetkin – ovat yhtiömme selkäranka. Seuraavassa käymme läpi joitakin meille poikkeuksellisen tärkeitä läpimurtoja.

T-Max ja kääntöterät

Vuonna 1957 lanseeratut kaavinterät olivat ensimmäisiä mekaanisesti kiinnitettäviä ”kääntöteriä” tai ”kertakäyttöteriä”, kuten niitä tuolloin kutsuttiin. T-Max-pidin esiteltiin Yhdysvalloissa tuona samana vuonna, ja vuotta myöhemmin T-Maxista tuli lippulaivatuote kääntöterille Euroopassa. T-Max-pitimen ja kääntöterien esiinmarssi merkitsi suurta muutosta koneistuksen käytäntöihin ja tuottavuuteen.

KNUX

Terä 170.6, joka tunnettiin paremmin nimellä KNUX, lanseerattiin 1961, ja siitä tuli todellinen menestystarina – joka kesti yli 30 vuotta. KNUX-terä on vielä tänäkin päivänä tuotantomäärissä ja kannattavuudessa mitattuna merkittävimpiä teriämme. Huippuaikoina KNUX-tuotanto nousi yli 200 000 terään viikossa.

Ejektoripora

1960-luvun puolivälissä tehtiin syvien reikien porauksessa merkittävä innovaatio, kun markkinoille tuotiin juotetuilla kovametalliterillä varustettu ejektoripora. Tämä täysin uusi porausmenetelmä toi Sandvik Coromantille paljon uusia asiakkaita ja kasvatti yhtiön tuotekehityksen mainetta. Pora esiteltiin EMTE-messuilla vuonna 1965, ja tuotanto alkoi seuraavana vuonna Gimossa Ruotsissa.

Gamma-pinnoite

Vuonna 1969 Sandvik Coromant toi ensimmäisenä maailmassa markkinoille kuumalujat kovametalliterät, joissa käytettiin gamma-pinnoitetta (GC). Pinnoitteen ansiosta terät kestivät paremmin kuumuutta, mikä puolestaan merkitsi asiakkaille jopa 50 prosenttia parempaa tuottavuutta. Samalla luotiin perusta nykypäivän monikerrospinnoitetuille terille sorvaukseen, jyrsintään ja poraukseen.

Block Tool -järjestelmät

Nopeat sorvaustyökalujen vaihdot mahdollistanut Block Tool -järjestelmä sai runsaasti huomiota lanseerauksessaan Chicagon IMTS-messuilla vuonna 1980. Patentoidun kiinnitysmenetelmän kehitystyö oli aloitettu jo neljä vuotta aiemmin, ja järjestelmän myötä alkoi modulaaristen työkalujen käyttö työstökoneiden tehokkuuden ja monipuolisuuden lisäämiseksi.

Coromant Capto®

Sekä pyöriville että ei-pyöriville työkaluille tarkoitettu Coromant Capto® -kiinnitysjärjestelmä tuotiin markkinoille vuonna 1990. Yksinkertaisuudessaan nerokas ratkaisu tarjosi aivan uuden, tehokkaan tavan rakentaa työkaluyhdistelmiä ja järkeistää työkaluvalikoimaa. Samalla se lyhensi työkaluvaihtoihin kuluvaa aikaa. Coromant Capto (latinaksi ”tartun”) on nyt vakiintunut, ISO-standardilla kansainvälisesti normitettu kiinnitysjärjestelmä.

Silent Tools™

Sandvik Coromant osti norjalaisen värinävaimennettuja työkaluja kehittäneen yhtiön ja pitkäaikaisen, läheisen liikekumppanin vuonna 2008. Värinävaimennetuilla Silent Tools™ -liitäntäkappaleilla voidaan käyttää isompia lastuamisarvoja ja saada tarkat toleranssit, iso lastuvirta sekä erinomainen pinnankarheus säilyttäen prosessin varmuus ja värinättömyys.

Inveio™

Uraauurtavan tuotekehitystyön tuloksena vuonna 2013 pinnoitteeseen saavutettiin atomitasolla yhdensuuntainen kiderakenne, minkä tuloksena syntyi Inveio™-pinnoiteteknologia. Terä kestää pinnoitteen tiiviin kiderakenteen ansiosta poikkeuksellisen hyvin kuumuutta. Inveio-pinnoiteteknologia merkitsi läpimurtoa teräpinnoitteiden kehitystyössä ja johti aivan uuden terämateriaalin syntyyn.

PrimeTurning™

Vuonna 2017 esitelty PrimeTurning™-konsepti on merkittävin sorvausinnovaatio sitten itse sorvauksen kehittämisen jälkeen. Se kattaa täysin uudet menetelmät ja työkalut, joilla voidaan sorvata kaikkiin suuntiin huomattavasti perinteisiä sorvaustapoja tehokkaammin ja tuottavammin.

CoroPlus®

Uusi CoroPlus®-järjestelmä sisältää verkkoon liitettävät työkalut digiajan koneistukseen. CoroPlus-ratkaisut parantavat prosessivarmuutta ja nopeuttavat suunnitteluvaihetta. Verkkoon liitetyt työkalut ja ohjelmisto antavat mahdollisuuden seurata koneistustapahtumaa ja luovat edellytykset perustelluille optimointipäätöksille.