Toimivaksi rakennettu kaupunki

Tulevaisuuden kaupunki visioidaan yleensä dramaattiseksi paikaksi. Leijuvat autot, teleportaation keinoin liikkuvat ihmiset, hologramminäytöt sekä kiiltävät teräs- ja lasirakennukset kuuluvat 21. vuosisadan urbaaniin elämään. Teollisuus hoituu täysautomaattisesti robottien avulla, eikä ihmiskäsiä tarvita enää mihinkään.

Todellisuus on ainakin toistaiseksi vielä toinen. Isot trendit ja muutokset eivät näy yksilötasolla mutta kokonaisissa kaupungeissä kyllä. Teknologia ei niinkään muuta tapaa, jolla me toimimme vuorovaikutuksessa maailman kanssa, vaan tapaa, jolla maailma toimii vuorovaikutuksessa meidän kanssamme. Viime vuosina on nähty älykaupunkien syntyvän, ja yksi parhaista esimerkeistä on Etelä-Koreassa sijaitseva Songdo.

Songdo syntyi tyhjästä. Vuonna 2000 se oli Incheonin rannikon suistomaata. Muutamaa vuotta ja miljoonaa tonnia hiekkaa ja betonia sekä rakennustöitä myöhemmin se oli kokonainen kaupunki. Se on alusta saakka suunniteltu älykaupungiksi ja sisältää perustuksista lähtien kaikkea, mitä älykaupungin konseptiin kuuluu.

- Kaupungissa on vaikuttavinta se, että se on ylipäänsä olemassa, sanoo Soulissa toimiva esseisti ja toimittaja Colin Marshall. - Kehittäjät pistivät paikan pystyyn ja pyörimään nopeammin kuin mitä länsimäisen kaupungin yksittäinen projekti yleensä kestää. Paikkaan, jossa ei aikaisemmin ollut edes maata.

Kestävä kehitys on kenties kaikkein vaikuttavin osa projektia. Songdossa on 106 LEED (Leadership in Energy and Envronmental Design) -sertifioitua resursseja äärimmäisen tehokkaasti käyttävää rakennusta. Niissä säästetään vettä ja vaikutetaan huomattavan myönteisesti kasvihuonepäästöihin. Kaupunkilaiset voivat seurata ja optimoida energiankäyttöään, koska kaikki palvelut ovat hallittavissa ja analysoitavissa yhden käyttöliittymän kautta kotona tai toimistossa.

Toinen ympäristötietoisuutta osoittava asia on viheralueiden määrä Songdon keskustassa. Kaupunki on rakennettu keskuspuiston ympärille. - Se tekee betoniviidakosta asuttavamman, sanoo Songdossa projektitöissä vieraileva valokuvaaja Maria Teresa Bilotta.

Toinen merkittävä keksintö on kaupungin jätteenkäsittelyjärjestelmä. Se ei ehkä kuulosta kovin hohdokkaalta, mutta sillä on mullistava vaikutus ympäristöön ja kaupunkilaisten elämään. Ihmisten ei tarvitse itse lajitella jätteitä keräysastioihin, vaan lajittelun hoitaa täysin automaattinen prosessi suoraan roskiksesta. Järjestelmä lajittelee kaiken, minkä voi kierrättää, ja kuljettaa loput eri paikkaan. Roskia ei siis koskaan kerry kadunvarteen pönttöihin eikä mitään mene hukkaan. Koko järjestelmää hoitaa vain seitsemän henkilöä, eikä roska-autoja tarvita.

Anturit ja muut laitteet pitävät kaupungin turvallisena ja tehokkaana. Liikennettä valvotaan koko ajan. Liikennevalot toimivat liikenteen, ei ajastuksen, mukaan. Maassa sijaitsevat anturit havaitsevat mahdollisen maanjäristyksen ja varoittavat asukkaita. Poliisin on helppo seurata alueita ja tarvittaessa löytää rikolliset kameravalvonnan avulla. Katuvaloja voi säätää jalankulkijoiden mukaan valaisemaan jalkakäytävät ja säästämään energiaa, kun kulkuväylät eivät ole käytössä.

Kaupunki on jatkuvasti verkossa, ja niin ovat monet yksittäiset kotitaloudetkin. Cisco on kehittänyt telejärjestelmän, jonka avulla asukkaat voivat viestiä keskenään, esimerkiksi varata joogatunnin tai shoppailla

Matkassa on ollut mutkiakin. Väestö ei ole kasvanut odotuksien mukaan. Tämä johtuu osittain välimatkasta pääkaupunkiin Souliiin. Toiveita esiintyy siitä, että nopea raideyhteys muuttaa tilanteen. Tällä hetkellä kuitenkin matka kaupunkien välillä kestää yli tunnin, mikä on monelle työmatkalaiselle liikaa. - Songdon uutuus syö kehittäjien lupaamia etuja, Marshall sanoo. - Kaupunki tuntuu kasvavan nopeasti mutta epäorgaanisesti. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupunki ilmestyi tyhjästä hyvin lyhyessä ajassa. - Vain aika voi tehdä Songdosta paikan, jolla on oma identiteetti, hän sanoo.

Tästä on kuitenkin jo todisteita. Vaikka kyse on tulevaisuuden visiosta, kulttuurin siemeniä kylvetään jo. - Kun menen Songdoon, huomaan korealaisuuden ytimen sekoittuvan kansainväliseen kaupunkisuunnitteluun: vanhat rouvat myyvät kuivattua mustekalaa puistossa, patsaat esittävät kanavaan pissiviä lapsia, kylteissä lukee korean ja englannin outoa sekoitusta, Marshall kertoo. Nämä asiat auttavat kehittämään Songdon omaa luonnetta ja tuovat lisänsä sen lasiseen ja teräksiseen ilmeeseen.

Toistaiseksi kaupunkia voi pitää menestyksekkäänä kokeiluna. Tietysti parannettavaa ja opittavaa riittää, mutta toimivuus on todistettu vaikuttavalla tavalla. - Songdo tosiaan tuntuu tulevaisuuden kaupungilta, Marshall sanoo.

Vielä jää nähtäväksi, miten maailman muut kaupungit ja toimialat reagoivat. Kaikki Songdon ratkaisut tehtaista teemapuistoihin ovat sovellettavissa ja skaalattavissa tarpeen mukaan. Nyt pitää kerätä dataa, oppia ja hyödyntää älykästä lähestymistapaa, jotta erilainen ympäristö voisi ottaa askeleita kohti tulevaisuutta. Tulevaisuuden maailmassa ei ehkä ole leijuvia autoja ja teleportaatiota mutta sitäkin enemmän älykkäitä, kestäviä ja uskomattoman tehokkaita ratkaisuja.

Mikä on älykaupunki?

Älykaupunki on urbaani alue, joka varmistaa tekniikan avulla, että kaikki toimii mahdollisimman sujuvasti ja tehokkaasti ja että kaupunki on täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Tämän mahdollistavat big data ja IoT eli esineiden internet. Yhä useampi vanhakin kaupunki hyödyntää uutta tekniikkaa älyelementtien tuomiseksi toimintaansa.

Songdon kansainvälinen bisnesalue

Sandvik Coromantin näkemys

Älykaupunkien todellinen vaikutus jää vielä nähtäväksi, mutta niiden toimintatapa voi innoittaa eri teollisuudenaloja ja yrityksiä. Älykkyyshän ei ole kaupungissa itsessään vaan sitä edistävässä tekniikassa. Suurin voima kaikkien uudistusten takana on esineiden internet. Kysyimme Sandvik Coromantin markkina-analyytikolta, Jan Edvardssonilta, miten edistyksellisiä ratkaisuja voisi soveltaa valmistukseen.

- Alojen välillä on jo monia yhtäläisyyksiä, sanoo Edvardsson. - Älykaupunkien ja niiden infrastruktuurin tapaan valmistava teollisuus pohtii, miten esineiden internet vaikuttaa prosesseihin ja toimintatapoihin.

Esineiden internet eli IoT muuttaa maailmaa ympärillämme ja sillä voi olla suuri vaikutus yhdessä big datan kanssa, Edvardsson sanoo. Valmistuksen osalta tähän liittyy arvokasta dataa tarjoavien antureiden käyttö. - Antureita käytetään myös valmistuksessa, hän sanoo. - CoroPlussalla voi seurata katkaisutyökaluja ja koneita sekä suoratoistaa, prosessoida ja analysoida dataa. Voimme optimoida jokaisen prosessin ja alentaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.

- Se tekee valmistusprosessista entistä kestävämmän, hän jatkaa. - Optimoinnin kautta voi lyhentää koneiden käyttöaikaa ja varmistaa, että ne toimivat mahdollisimman tehokkaasti. Kestävä kehitys on yksi ohjaava tekijä ja IoT yksi tärkeimpiä mahdollistajia.

Minkä tahansa uuden tekniikan ja erityisesti verkkoyhteydessä olevien laitteiden turvallisuus on tärkeimpiä huomioon otettavia asioita. Älykaupunkien infrastruktuuri täytyy voida suojata hakkeroinnilta, ja sama koskee valmistusta.

- Haasteet ovat samat, Edvardsson sanoo, - mutta valmistavassa teollisuudessa suojaus on olennaisen tärkeää erityisesti työturvallisuuden kannalta. Sandvikin kaikki tuotteet testataan tietysti perusteellisesti työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi.

Emme voi nähdä tulevaisuuteen, mutta älykaupunkien tavoin niiden perustana oleva tekniikka muuttaa varmasti työtapojamme.